PPPPPanu Pärssisenanu Pärssisenanu Pärssisenanu Pärssisenanu Pärssisenkirjakirjakirjakirjakirja

C 1/2011KONTRA

BBBBBassonkorjaajaassonkorjaajaassonkorjaajaassonkorjaajaassonkorjaajaTöölössä - GTöölössä - GTöölössä - GTöölössä - GTöölössä - Guy Huy Huy Huy Huy Hooooowwwww

The DThe DThe DThe DThe Dararararark Sk Sk Sk Sk Sideideideideideof the Bof the Bof the Bof the Bof the Bassassassassass

Amati-kontrabassoAmati-kontrabassoAmati-kontrabassoAmati-kontrabassoAmati-kontrabasso

c2 KONTRA

Sisällysluettelo

Infosivu ................................................................. 2Pääkirjoitus ........................................................... 3Puheenjohtajan tervehdys ..................................... 4Bassoklubin vuosikokous! ...................................... 5Kamarimusiikkia kartanoissa ................................. 7The Dark Side of the Bass ..................................... 8Guy How korjaa bassoja Töölönkadulla .............. 10Erilaisia opettajia – Erilaisia metodeja (osa 2) ...... 12Deep Relaxing Sounds - artistin kokemuksia ....... 16Laita kalenteriin! ................................................. 17Harvinainen Amati-kontrabasso .......................... 18

Kontra-C

Suomen kontrabassoklubi ry:n jäsenlehti

29. vuosikertaEnsimmäinen lehti julkaistiin vuonna 1982

Painos 165 kpl

Päätoimittaja: HenricaFagerlund-Sippoin

Toimituskunta: Yhdistyksen hallitusMainossihteeri: Tomi LaitamäkiTaitto: Ari MansalaKopiointi ja Jonne Juntheikki &jakelu: Jussi Salo

Kerasivu Oytulostus@kerasivu.fi

puh. (09) 294 8383Osoitteen- ari.mansala@gmail.commuutokset:

www.kontrabassoklubi.fi

Perustettu vuonna 1976

PuheenjohtajaJuha Kleemola

040 738 4698 juha.kleemola@siba.fi

VarapuheenjohtajaAri Mansala

050 364 7848 ari.mansala@gmail.com

SihteeriJohannes Raikas

050 380 7603 raikas@iki.fi

Hallituksen jäsenetAapo Juutilainen, KV-vastaava

044 289 2326 aapo.juutilainen@siba.fiTomi Laitamäki, mainosvastaava

050 401 4572 laitatom@gmail.comPontus Grans, nuotistonhoitaja

050 401 4572 pontus.grans@siba.fi

VarajäsenetJuho Vikman, nettisivut

041 454 2112 juho.vikman@siba.fiKaroliina Koivusalo

044 545 8338 karoliina.koivusalo@metropolia.fi

Taloudenhoitaja, jäsenasiatEila Saikkonen

050 351 3165 eila.saikkonen@gmail.com

Kontra-C on Suomen kontrabassoklubi ry:n jäsenlehti,johon jokainen jäsen voi antaa myös omia artikkeleitaanjulkaistavaksi. Jutut lähetetään toimitukseen mieluitensähköpostitse. Suositeltavin tiedostomuoto on MicrosoftWord. Konekirjoitusliuskoja ja selviä käsinkirjoitettujatekstejä otetaan vastaan postitse.

Aineisto toimitetaan päätoimittajalle:

Henrica Fagerlund-SippoinSoukankuja 14 A 302360 Espoopuh. 050 441 6379kontra.c@gmail.com

Seuraavaan lehteen tarkoitettu aineisto pyydetääntoimittamaan 31.03.2011 kello 16.00 mennessä.

Kansi: Hieronymus II Amati, Cremona c.1680

© Niek de Groot

ISSN 1459-7527

c 3KONTRA

Talven mittaan korviini on kantautunut useampi kerto-mus paukkuneista bassoista. Ja varmasti yhtä kovilla ovatmuutkin puiset soittimet olleet. Se on aina ikävä paikka,kun soitin halkeaa. Itsellänikin on tällä hetkellä soitinpajalla ja odotan vain milloin saisin sen takaisin. Hyviäsoitinkorjaajia, jotka myös osaavat ja haluavat ottaa bassojahuollettavakseen on etenkin pääkaupunkiseudulla olluttosi harvassa. Nyt tilanne on ainakin aavistuksen verranparantunut kun olemme saaneet uuden bassonkorjaajanTöölönkadulle. Lue lisää tästä lehdestä.

Niin helppoa on valittaa, mikä on pielessä ja siitä riittääpuheenaihetta niin bussipysäkille kuin kahvipöytäänkin.Itse aloitin hyvien asioiden bongausprojektin ja huoma-sin hämmästyksekseni, että ei niitä loppupeleissä nyt niinvaikea ole löytää. Hyviä asioita todellakin on elämä pul-lollaan, vaikka ne ehkä helposti jäävät huonojen asioidenvarjoon. Ovathan huonot uutiset paljon kiinnostavam-pia kuin hyvät. Ajattele nyt, kerrot kaverillesi ”Bassonihajosi” tai ”Bassoni pysyi ehjänä”, kumpi herättää enem-män huomiota? No ehkä jälkimmäinen lause siinä tapa-uksessa, että oletus olisi ollut, että basso ilman muutahajoaa. Muutenhan siinä ei ole mitään ihmeellistä.

Kun aloin kerätä hyviä asioita blogiini(hyvaatanaan.blogspot.com), en aluksi ajatellut niitä tu-levan mitenkään erityisen paljon. Monesti tuntui, ettäkoko päivä oli mennyt ihan pieleen. Kuitenkin hyviä

Älä valita, saat valita! asioita löytyi aina yllättävän paljon kun alkoi kai-vaa ja päivä alkoikin tuntua onnistuneelta. Jakun tarkastelen blogiani niin yhtäkkiä huomaan,että asenteeni muuttuu: minullahan on tosi hyväja onnistunut elämä! Kyse on näkökulmasta jasiitä, mitkä asiat haluaa nostaa esille. Oletko näh-nyt kaupassa iloisen ja hyväntuulisen pikku-lapsen? Ei niitä huomaa, mutta ne kamalatkiljukaulat kyllä huomaa ja muistaa. Sitten ajat-telee, että kaikki lapset ovat tuollaisia. Vähänsamoin on oman elämän laita. Älä valita, saatvalita!

Hajonneesta bassostakin löysin jotakin hyvää: oli erittäinmielenkiintoista mennä pajalle katsomaan, kun basso oliavattu. Siinä avautui aivan uudenlainen näkökulma, jotaei todellakaan ihan joka päivä pääse tarkastelemaan. Ihankun olisin oivaltanut bassostani jotakin uusia juttuja tairuvennut ”ymmärtämään” sitä paremmin. Basso oli myösluultua rosoisemmassa kunnossa, joten sekin on hyväasia, että sen saa nyt kerralla kuntoon. Odotan innolla,että saan sen taas näppeihini!

Kevät tuo mukanaan valoa ja luonnon heräämisen. Sii-täkin riittää ilon aiheita, jotka auttavat pääsemään väisty-vän kaamosmasennuksen ja tilalle nousseen kevät-väsymyksen ohitse.

Valoista kevättä!Henrica Fagerlund-Sippoin

Äidin basso on vielä(kin) hieman liian iso Aurelialle.

c4 KONTRA

Kevät on bassoklubin hallitukselle kiireistä ai-kaa. Vuosikokous itsessään on usein läpi-huutojuttu, varsinkin kun tästä vuodesta al-kaen se on päätetty viedä läpi matalalla pro-fiililla. Vuosikokouksen valmis-teluun sen sijaan liittyy paljonsellaista, mitä riviklubilainen eitule ajatelleeksi.

Hall i tustunnustelut tehdäänyleensä aina etukäteen, koskamuuten hallitus voisi viime vuo-sien aktiivisuuden perusteellajäädä muodostamatta. Viralli-sesti hallituksen jäsenet kuiten-kin valitaan vuosikokouksessa,joten jos sinusta tuntuu, että si-nulla olisi jotain annettavaaklubillemme, niin tule ainakinsiinä tapauksessa paikalle. Tänävuonna hallitus tulee joka tapa-uksessa jonkin verran muuttu-maan, joten hallituspaikkoja onjaossa. Vuosikokous on myöshyvä tilaisuus tulla kertomaanomia mielipiteitä klubin nyky-tilasta, vihjaamaan ja ehdotta-maan kunnianosoitusta jollekinarvon kollegalle, tai vaikkapavain vaihtamaan kuulumisia.

Vuos ikokous p ide tään tänävuonna Pitäjänmäessä, viimeis-tä kevättä Sibelius-Akatemiankäytös sä o l evan P- ta lontutkintosalissa Kutomotie 9:ssä10.4. klo 13. Ennen varsinaistakokousta Panu Pärssinen esittelee vasta ilmes-tynyttä kontrabassokirjaansa ja kokouksenjälkeen on mahdollisuus osallistua klubin kir-jaston inventaarioon. Tervetuloa!

Paperityötäkin keväisin riittää tilinpäätöstenja toimintasuunnitelmien muodossa. Alkanutvuosi on siis ensimmäinen, jossa toteutetaanuutta toimintasuunnitelmaa muun muassajuuri vuosikokouksen ja jäsenmaksujenlaskutuksen suhteen. Ensimmäistä kertaa las-

Puheenjohtajan tervehdysku on liitteenä vuoden toisessa numerossa jase makse taan joka i se l l e k lub i l a i s e l l eannettavalla jäsennumerolla, joka tulee siisviitenumeroksi.

Nämä pienet muutokset aiheuttavat säästöjä,jotka ovat tärkeitä klubin talouden vahvista-miseksi. Osittain säästösyistä ja osittainresurssisyistä tänä vuonna ei järjestetä ollen-kaan syyskonserttia, vaan kaikki resurssit kes-kitetään ensi kevään Nuorten KansalliseenKontrabassokilpailuun, jonka suunnittelu onjo pitkällä.

Tällaisten suurten tapahtumien järjestämiseentar v i t semme a ina apurahoja , mutta on

c 5KONTRA

Bassoklubin vuosikokous!

Pitäisikö järjestää enemmän konsertteja? Mestarikursseja? Bassomatkoja? Juhlia? Tehdä sepaljon puhuttu tyttökalenteri? Vaiko poika? Sinä päätät.

Tervetuloa osallistumaan Suomen kontrabassoklubi ry:n vuosikokoukseen sunnuntaina10.4.2011 klo 13.00. Sibelius-Akatemian P-talo:n tutkintosalissa, Kutomotie 9 Helsin-gin Pitäjänmäessä. Vuosikokous on erinomainen tilaisuus tulla kertomaan omia mielipi-teitä ja ideoita klubin toiminnasta.

Ennen varsinaista kokousta Panu Pärssinen esittelee uutta kontrabassokirjaansa, ja kokuksenjälkeen tehdään mielenkiintoinen katselmus kontrabassoklubin kirjaston aarteisiin.

Ilmoitus

Suomen kontrabassoklubi ry:n käytössä on ollut lahjoituksena saatu pöytämallinkopiokone.

Vähäisen käytön vuoksi haluamme luopua siitä. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä klubinhallitukseen viimeistään viikon kuluessa lehden ilmestymisestä.

tärkeää, ettemme ole täysin riippuvaisia sii-tä, saammeko apurahoja vai emme.

Olen usein tällä palstalla julkaissut epäviral-lisia koesoittotuloksia. Viime vuonna uutisiaei juuri ollutkaan, kun Oulun, Kotkan ja Jy-väskylän koesoitoissa hakijoiden joukoista eilöytynyt sopivaa ehdokasta ja JuutilaisenAapo oli ainoa paikan saanut. Tämä kevät onennätyksellinen siitä mielessä, että kolmenkuukauden sisällä on neljä äänenjohtajakoe-soittoa. Näistä kaksi on tätä kirjoittaessa jopidetty ja haluankin onnitella Johannes Rai-kasta, joka on valittu Kymi Sinfoniettanäänenjohtajaksi, sekä Pontus Gransia, joka onvalittu Oulu Sinfonian bassosektion äänen-johtajaksi! Nähtäväksi jää, löytyykö myösRSO:n ja Jyväskylä Sinfonian ykköspalleillesopivia hakijoita.

Lopuksi terveisiä Italiasta: Francesco Fraioli,jonka uuden levyn arvostelen tässä lehdessäkävi tutustumassa uusiin nettisivuihimme jakehui niitä vuolaasti. Hän sanoi, että vaikkaei ymmärräkään kieltämme, kaikki näyttäähyvin mielenkiintoiselta ja vaikuttaa siltä, ettäme suomalaiset basistit teemme paljon yhteis-työtä ja vedämme yhtä köyttä. Hän sanoi ole-vansa myös hieman kateellinen, koska heilläei Italiassa ole mitään vastaavaa yhteisöä. Ol-kaamme siis ylpeitä klubistamme!

Juha KleemolaSuomen Kontrabassoklubi ry:n puheenjohtaja

Ylöjärvellä 18.2.2011

c6 KONTRA

c 7KONTRA

Lagstadin Kotiseututalo tarjosi kodikkaat puitteet Ta-piola Sinfoniettan kamarimusiikkikonsertille.Sinfoniettan basistit Panu Pärssinen, Mikko Kujan-pää ja Matti Tegelman vastasivat konsertin ensim-mäisen puoliajan ohjelmasta. Ohjelma koostui ErikSatien, Isaac Albénizin ja Miles Davisin musiikista,ja sovitukset kolmelle kontrabassolle olivat PanuPärssisen tekemiä. Miles Davisin ”Jean Pierre/It GetsBetter” - jazzsykkeen sovittaminen oli tosin bassotrionyhteistä käsialaa ja soolot olivat osittain improvisoituja.

Useamman basistin kamarimusiikkikokoonpanotkonserteissa ovat todella harvinaista herkkua, ja olitodella ilo kuunnella kolmen ammattitaitoisen muu-sikon yhteismusisointia. Teoksista rakennettu yhte-näinen kokonaisuus oli varmasti erinomainen ratkai-su. Viiden teoksen yhteiskesto oli noin 20 minuut-tia. Sovituksissa oli vältetty bassokokoonpanoille omi-naista raskassointisuutta ja teosten kepeä tunnelmavälittyikin näissä sovituksissa mainiosti. Erilaisiasoittotekniikoita oli myös kiitettävästi mukana sävy-jä lisäämässä. Toisella puoliajalla kuultiin Felix Men-delssohnin varhaisteos Jousioktetto Es-duuri.

Ohjelmasta poimittua:

”Satie oli alkujaan pianisti, jota opettajat pitivätlahjattomana ja Pariisin konservatorionlaiskimpana. Keskittyessään myöhemmin ominta-keiseen säveltämiseen hänestä tuli ranskalaisen

avantgarden eksentrinen vaikuttaja ja rajojenrikkoja.”

”Satien mukaan yleisön aikaa ei saa käyttää enem-pää kuin on tarpeen ja kappaleiden teemojen ke-hittely on turhaa. Teokset ovat noin minuutin mit-taisia tuokioita, joiden aikana ehtii tapahtua kaik-ki tarpeellinen.”

”Albénizin mukaan hänen sävellyksissään 1880-luvun loppupuolella oli vain vähän musiikillistatiedettä, mutta paljon värejä, aurinkoa ja oliivinmakua.”

Teokset:

Erik Satie (sov. P. Pärssinen): Pièces froides, danses de travers No 1Erik Satie (sov. P. Pärssinen): Avant dernières penséesIsaac Albéniz (sov. P. Pärssinen): Cuba, nocturnoMiles Davis (sov. P. Pärssinen, M. Kujanpää & M.Tegelman): Jean-Pierre/It Gets BetterErik Satie (sov. P. Pärssinen): Piéces froides, danses de travers No 2

Teksti: Aapo Juutilainen ja Tomi LaitamäkiKuva: Minna Kiili

Kamarimusiikkia kartanoissala 29.1.2011 Lagstadin Kotiseututalo, Espoo

Aapo Juutilainen (vas.), Panu Pärssinen, Mikko Kujanpää, Matti Tegelman ja Tomi Laitamäki.

c8 KONTRA

Bassolevyjä ilmestyy suhteellisen harvoin, hy-v iä bas so levy jä v i e l ä harvemmin, j ailmestyttyään ne eivät useinkaan löydä suo-malaisten levykauppojen hyllyihin. Vuonna2009 ilmestynyt The Dark Side of the Bass eipääse soitetuimpien levyjen listalle minunlevyhyllyssäni, mutta on silti mielestäni mai-n i t s emisen a r vo inen hyv ien kappa le -valintojensa ansiosta.

Kappaleet on tarkoituksellisesti valittu edus-tamaan 1900-lukua ja ne on kaikki sävellettykahdeksantoista vuoden sisällä. Lienee ollutajan hengen mukaista säveltää kolmiosaisiasonaatteja, sillä kaikista kolmesta puuttuusonaatille tyypillinen neljäs osa. Levyn avaaVilmos Montagin Sonata in mi minore(1967). Vilmos Montag syntyi Budapestissä1908, jossa myös opiskeli viulistiksi. Myö-hemmin hän valmistui vielä kapellimestarik-si ja opiskeli säveltämistä. Kaksikymppisenähän pääsi soittamaan Budapestin oopperaan.

The Dark Side of the Bass1957 hän muutt iRuotsiin, jossa jat-koi sävellystyötäänkuolemaansa saakka1991. Sonata in miminore on sävellet-ty hänen veljelleenLajosil le, joka olibasisti.

Ensimmäinen osaAl legro moderatoon hyvin melodistaja tonaalista, kutenkoko kappale. Aina-kin minun äänen-to i s t o l a i t t e i s s an ibassopuoli kuuluijotenkin liioitellus-t i j a korkeampiosasto puolestaankuulost i jotenkink a u k a i s e l t a .Balanssi suhteessapianoon on kuiten-kin kohdallaan ja

basso kuuluu koko ajan hyvin, välillä liian-kin hyvin. Pienet rämähdykset ja läpsähdyksetkielen osuessa otelautaan olisi ehkä voitu vält-tää, mutta varmasti on niitäkin, joiden mie-lestä pieni räminä kuuluu bassonsoitossa asi-aan.

Toisessa osassa, Andante, Fraiolille tyypilli-nen hieman kireä soundi yhdistettynä tarkastisäädeltyyn vibratoon aiheuttaa välillä hiemanahdistusta kurkun tienoolla, mutta luo toi-saa l t a omintake i s ta s ävyä kauni i s eenmelodiaan. Kolmannessa osassa Al legroräminä lisääntyy ja syntyy ajatus: ehkäpäFraiolin nasaali soundi ja liika räminä ovat-kin äänitysteknisiä asioita. Kuulostaa siltä,että basso on äänitetty hyvin läheltä, ja sil-loin tällaiset aspektit korostuvat. Osasta tu-lee mieleen Tubinin konsertto kontrabassolle.Sen keskellä on kummallinen kadenssi, mut-ta muuten sankarillinen musiikki on vallitse-vana teemana. Montag käyttää taitavasti ja

Paul Hindemith, Hans-Peter Linde,Vilmos Montag

Francesco Fraioli, kontrabasso jaFrancesco Buccarella, piano

c 9KONTRA

monipuolisesti pizzicatoja muun muassasäestysääninä. Tämä on sellainen kappale,jota haluaisin itsekin päästä soittamaan. Me-nevää musiikkia!

Levyn toinen kappale on Hans Peter LindenSonata in mi (1967). Linde syntyi Leipzigis-sa, jossa myös opiskeli ja työskenteli. Hänso i t t i s e l loa Le ipz ig in Gewandhaus-orkesterissa 1962 – 2002. Sonaatti on omis-te t tu orkes te r in soo lobas i s t i l l e JürgenSchmidtille. Vuoden 1949 jälkeen Itä-Saksaotti toisenlaisen poliittisen ja ideologisensuunnan muusta Euroopasta. Musiikin halut-tiin olevan ymmärrettävää myös sellaisilleihmisille, jotka eivät olleet saaneet koulutus-ta musiikin alalla, ja tätä kirjoittamatonta la-kia säve l tä j ien odotett i in noudattavan.Shostakovich, Prokofjev ja lopulta Bartók va-littiin roolimalleiksi, joka käy ilmi tästäkinkappaleesta.

Kappaleen ensimmäinen osa on pohdiskelevaGrave - Allegro moderato, joka tuo etäisestimieleen Larssonin Concertinon. Tässä osas-sa Fra io l i onni s tuu tekemään h ienojanyansseja ja linjoja ja säilyttämään jännitteenloppuun asti. Toinen osa Andante tranquillo- Largo vahvistaa miel ikuvaa kappaleenyhtäläisyyksistä Larssonin Concertinon kans-sa . Osa on e r i t t ä in kauni s , h idas j apohdiskeleva. Siinä Linde käyttää taitavastihyväkseen basson koko äänialaa. Lisäksi hänkäyttää runsaasti huiluääniä, mutta pysyy hy-vän maun rajoissa. Myös tähän osaan Fraiolinsäästeliäs vibrato sopii hyvin. Kolmas osaAllegro - Piu tranquillo - Tempo primo onkadenssinomaista leikittelyä huilu- ja pari-ään i l l ä . Osan loppupuole l l a on h ienopizzicato-osuus, jonka Fraioli selvittää todellaherkästi. Tässäkin osassa jäin hieman kaipaa-maan vapaasti resonoivaa ääntä.

Viimeiseksi levyllä on itseoikeutetusti PaulHindemithin Sonata in mi maggiore (1949).Hindemith syntyi 1895 Hanau am Mainissa.Kuten monen muunkin muusikon, Hinde-mithin vanhemmat olivat hänen musiikki-uraansa vastaan huolimatta hänen selkeistälahjoistaan alttoviulun soitossa. Erittäin nuo-

rella iällä Hindemith alkoi soittaa kahviloissasaavuttaakseen taloudellisen itsenäisyydenvanhemmistaan. 1909 hän alkoi opiskellaFrankfurtissa. Valmistuttuaan hän toimi en-sin Frankfurtin oopperan viulistina ja myö-hemmin kapellimestarina. Ensimmäisen maa-ilmansodan jälkimainingeissa Hindemith al-koi myös säveltää, ja hänen saatuaan nimeäBerliinin musiikkikorkeakoulu nimitti hänetsävellyksen professoriksi. Natsipuolueen pai-nostuksen vuoksi hän joutui kuitenkin jättä-mään professuurinsa ja sodan sytyttyä hänmuutti Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuudenhän sai 1946. Hän palasi kuitenkin takaisinEurooppaan ja muutti Sveitsiin 1953. 1955hänelle myönnettiin Sibelius-palkinto jajuuri ennen kuolemaansa (1963) FrankfurtissaBalzan-palkinto.

Hindemith sävels i vuosina 1936 - 1955sonaatin kaikille orkesterisoittimille ja siitäme basistit voimme olla erityisen kiitollisia.Hindemithin sonaatti on yksi soitetuimmistakontrabassosonaateista eikä ihme, sillä se is-tuu soittimellemme todella hyvin ja käyttäähyväksi sen koko äänialaa. Levyllä pianistiansaitsee kunniamaininnan erittäin sujuvastaosuudestaan. Fraiolinkin soitto on monin pai-koin sujuvaa ja kevyttä, mutta Allegretto-osaan olisin kaivannut myös kokolailla lisääkiinteyttä. Scherzo Allegro Assai kärsii samas-ta ongelmasta, mutta on samalla mukavanle ikk i sän j a va iva t toman kuulo inen .Er i ty i smain inta Fra io l in h ienos t isäännöstellylle vibratolle. Molto Adagio –Recitativo - Lied tarjoilee monin paikoinFraiolin parasta soundia. Pianisti tekee jälleenloistokasta työtä, mutta Fraiolin soitto onmelko tasapaksua sekä tempollisesti ettänyanssien puitteissa. Tämä voi tietysti taas ollaosittain äänitystekninen ongelma, kutenFraiolin kautta linjan hieman nuhainen soun-di. Kokonaisuutena levy on kuitenkin kuun-telemisen arvoinen.

Teksti: Juha Kleemola

PS. Levyn voi ostaa osoitteesta:http://www.isbstore.com/francesco-fraioli-the-

dark-side-of-the-bass.html

c10 KONTRA

Pääkaupunkiseudun basisteilla on ollut mietittävääMarko Pennasen muutettua Turkuun pajoineen.Ei se mitään niin kauan kuin pärjää ilman korjaajan

palveluja, mutta sitten kun pamahtaa, niin mihinsitä kääntyisi? Lähteäkö Turkuun bassonhuoltoonvaiko Tampereelle tai Jyväskylään? Vai huolisikoJarkko Niemi tai Heininen sittenkin yhden huol-lettavan basson? Vai veisikö kitarankorjaaja ErkkiTolsalle? Tilausta luotettavalle bassonkorjaajalle onkyllä ollut.

Tämä talvi on ollut todella koettelujen talvi mo-nelle soittajalle. Ei tarvitse edes viedä bassoa ulospakkaseen vaan ne tuntuvat paukkuvan

kuivuuttaan ihan sisätiloissakin. Itsellänikin onollut huono tuuri tänä talvena. Onni onnettomuu-dessa kun bassoni hajosi oli, että Helsingissä on

uusi bassonkorjaaja joka vai-kuttaa suhtautuvan kunni-anhimoisesti myös bassojenkorjauksiin. Paja sijaitseenäppärästi osoitteessaTöölönkatu 17, eli aivan T-talon tuntumassa Alepaavastapäätä. Olisi ollut ikäväälähteä pidemmälle korjaus-reissulle näillä keleillä jailman autoa.

Näin Guy kertoo itsestään jatavoitteistaan nettisivuillaanwww.howviolins.com:

“Olen Guy How, jousisoitin-rakentaja. Toimintani ydinon taata laadukas palvelu jo-kaisen jousisoittimen kohdal-la. Alalle kouluttauduinNewark School of Violin Ma-king ammattikoulussa, jonkajälkeen siirryin Risto VainioOy:n palvelukseen. Olen 10vuoden ajan saanut työstääjousisoittimien mestariteoksiaRanskasta, Saksasta ja Itali-asta. How Violins on täydenpalvelun jousisoitinpaja, jos-sa jokainen soitin saa yksilöl-lisen kohtelun.”

Guy How tekee myösjouhituksia myyntivalttina jouhitukset odottaessa.Käytännössä jouhitus tarvittaessa hoituu tunnissaja maksaa 50 euroa. Valittavana on erikarheuksisiamustia ja valkoisia jouhia.

Hän myy myös kiinalaisia bassoja harrastaja-hintaluokassa sekä paljon bassotilpehööriä kutenJade-hartsi (en ole semmoisesta koskaan kuullut-kaan, mutta varmaan ihan kelpo ainetta, pitäisi-köhän kokeilla?), Hill-puhdistusaine, piikin kumi(näitä vois tarvitakin!), bassopussit, jousikotelot

Guy How korjaa bassoja Töölönkadulla

Guy How ja Petrus Pallotta Perusinuksen vuonna 1788 rakentama basso.

c 11KONTRA

(vaikuttivat ihan asiallisil-ta), metronomit, viritys-mittarit ja soitinkorjaus-tarvikkeetkin. Näitä kaik-kia, siis myös bassoja, voi ti-lata nettisivujenkin kautta.

Tällä hetkellä oma bassonion pohja auki Guy Hownpajalla, ja myönnettäväon, että vähän jännittääkun en edes tunne kaverialainkaan. Kävinkin juuriäskettäin paikan päälläkatsomassa, kun hän oliavannut basson, ja aika ka-rua se oli nähdä omabassonsa palasina. Samal-la erittäin mielenkiintois-ta ja uusia näkökulmia an-tavaa. Tuntuu, että taval-laan ehkä opin ymmärtä-mään bassoani paremmin,kun näin, miltä se näyttääsisältäpäin. Hiemanluottavaisempi olo tuli,kun huomasin, että pajas-sa oli huollossa myös en-tisten opettajieni bassoja.Ja tosiaan Guy tuntuu ot-tavan bassonhuollot jakorjaukset erittäin kunni-anhimoisesti.

Hänen bassonkorjausfilosofiansa kuuluukin:

”Olemme erikoistuneet myös kontrabassojen huolto-ja korjaustöihin. Usein kontrabassoja vieroksutaansoitinkorjaajien työpajojen päässä ja instrumentitvoivat päätyä kelle tahansa, jolla on kiinnikkeitäja liimaa. Liian usein törmäämme sellaisiin kor-jaus- ja huoltotöihin, joilla ollaan vain yritetty pai-kata vuosien ja vuosikymmenien mittaisia laimin-lyöntejä ja huonon korjauksen tuloksia.

How Violinsin verstaassamme meidäntavoitteenamme on nostaa kontrabassojen korja-usten ja asennustöiden laatua ja tehdä aivan yhtätasokasta työtä kuin muidenkin jousisoitintenkanssa. Olemme varmoja sitoutumisestamme,

osaamisestamme ja työmme laadusta ja jokainentyöstämämme kontrabasso on osoitusomistautumisesta tähän tavoitteeseen.”

Sain Guylta lainaksi kiinalaisen basson siksi ai-kaa, kunnes saan omani takaisin. Tästä yksilös-tä en voi tosin mitään kovin imartelevaa sanoa,mutta Guy lupasi antaa minulle vielä toisenbasson kokeiluun. Ensi viikolla haen sen ja toi-vottavasti sillä voi soittaa...

Jään jännityksellä odottamaan, millaisena se omabassoni sieltä muutaman viikon päästä tulee.

Teksti ja kuvat:Henrica Fagerlund

Korjausta odottava takakansi. Kaikki poikkittaiset palkit olivat jokohaljenneet tai irronneet.

c12 KONTRA

Erilaisia opettajia – Erilaisia metodeja (osa 2)Panu Pärssinen: Kontrabassokirja

Viime lehdessä saimme tutustua Michael Wolfinkirjaan Juha Kleemolan kirjallisen työn kautta.Kleemola on työssään referoinut muitakin basso-kirjoja verratakseen eri opettajien opetustyylejä.Tällä kertaa saamme lyhennelmän Kleemolanreferaatista, joka koskee Panu Pärssisen pian il-mestyvää Kontrabassokirjaa. Kleemolan työ löytyykokonaisuudessaan klubin nettisivuiltaw w w . k o n t r a b a s s o k l u b i . f i / P D F /erilaisiametodeja.pdf.

Panu Pärssinen on Tapiola Sinfoniettanperustajajäseniä ja on toiminut sen basso-ryhmän äänenjohtajana vuodesta 1987. Vuo-sina 1999–2001 hän toimi Radion Sinfonia-orkesterin äänenjohtajana. Lisäksi hän on toi-minut solistina ja soittanut kamarimusiikkiamuun muassa Kuhmon kamarimusiikki-f e s t ivaa l e i l l a . Pär s s inen on opet tanutkontrabassonsoittoa Itä-Helsingin musiikki-op i s tos sa , Espoon mus i ikk iop i s tos sa ,Esbobygdens musikskolassa, sekä Kuhmon jaOriveden kesäkursseilla. Sibelius-Akatemias-sa hän on opettanut vuodesta 2001.

Panu Pärssinen on kirjoittanut Kontrabasso-kirjan, jonka Henrica Fagerlund ja Anita Viik-Ingvesgård ovat kääntäneet ruotsiksi. KariPärssinen, Panu Pärssisen isä, on kuvittanutkirjan hauskoilla piirroksilla.

Ki r j a on suunnat tu l äh innä ammatt i -op i ske l i jo i l l e j a p i tkä l l ä o l ev i l l emusiikkiopistotason soittajille, mutta osia sii-tä voi hyödyntää jo paljon aikaisemmin, eikäsen läpiselaaminen ole ammattilaisillekaanpahasta.

Kirja on jaettu yhdeksään eri aihealueeseen:I Alkulämmittely ja lihashuolto, II Soitto-asento, III Jousenkäytön perusteet, IV Vasem-man käden rento käyttö, V Harjoittelu, VIJous ihar jo i tukse t e r i jous i l a j e i l l e , VIIPizzicatoharjoitukset, VIII Vasemman kädenharjoitukset ja IX Yhdistelmäharjoitukset.

Alkulämmittely, lihashuolto ja soittoasento

Pärssinen on laatinut yhdessä fysioterapeuttiKatariina Poranderin kanssa alkuverryttely-ohjelman sekä venyttelyohjelman, joka tehdäänharjoittelun lopuksi. Ohjelma tuntuukohtuuttoman pitkältä, eikä kirja anna ohjettasiihen, tulisiko kaikki harjoitukset tehdä jokapäivä, vai vain osa niistä.

Soittoasento-osiossa esitellään harjoituksia, joillaeri nivelille voidaan löytää keskiasento. Keski-asento on se nivelen asento, jossa nivel onherkkäliikkeisin ja tasapainoisin. Harjoituksis-sa niveliä liikutellaan ääriasennoista toiseen jalopulta vapautetaan keskiasentoon. Pärssinenmyöntää, ettei ole olemassa sellaista soitto-asentoa, jossa pystyttäisiin soittamaan kaikkitarvittava. Hyvä soittoasento ei tarkoita paikal-laan pysymistä, vaan eräänlaista keskipistettä,jonka ympärillä liikutaan vapaasti. Myös keski-asennosta on välillä joustettava.

Jousenkäytön perusteet

Pärssinen lähtee liikkeelle perusasioista, jotkaammattiopiskelijoiden pitäisi jo hallita, muttajoiden kertaaminen ei tee pahaa. Sen sijaanmuutaman vuoden soittaneille tämä on erittäinhyödyllistä tekstiä, joka voi herättää suuriakin”ahaa-elämyksiä”. Tekniset perusasiat ovat jou-sen nopeus, jousen kontaktikohta kielellä, jou-sen paine kieltä vasten ja jouhien kontaktinmäärä. Nämä osa-alueet Pärssinen on nimennytjousenkäytön muuttujiksi.

Jousen kontaktikohta on tärkein äänensävyynvaikuttava tekijä, mutta miten jousen kontakti-kohtaa sitten muutetaan ilman ylimääräisiä häly-ääniä? Kantavana ajatuksena Pärssisellä on, ettäkontaktikohtaa vaihdettaessa jousen kulmaavaihdetaan siten, että jousen liike säilyy kohti-suorana kieltä vasten. Tämä tarkoittaa sitä, ettäjousen etäisyyttä tallasta muutettaessa jousi onvinossa, mutta jousen liike kieltä vasten säilyykohtisuorana.

c 13KONTRA

Pärssinen kirjoittaa myös, että äänen voima tu-lee jousen nopeudesta ja kontaktikohdasta. Pai-ne vaikuttaa lähinnä äänen sävyyn. Koko jousellasoitettaessa lisätään kärkijousessa hieman painet-ta äänen pitämiseksi tasaisena. Pärssinen mai-nitsee, että paineen lisääminen tehdään kädenpainoa hyödyntäen kyynärpään pysyessä alhaallarentona.

Liike on ennen ääntä

Liike lähtee käden isommista osista pienempiinpäin. Ensin liikkuu olkavarsi, sitten kyynärvar-si, tämän jälkeen joustavat ranne ja sormet. Jousisaadaan valmiiseen liikkeeseen mukaan. Vähintyö tuo parhaan artikulaation.

Kun esimerkiksi tarvitsee opetella jokin nopeapaikka, se opetellaan ensin soittamaan hitaasti.Tämän jälkeen Pärssisellä oli usein tapana sa-noa minulle, kun olin hänen oppilaanaan, että”nyt sinun sitten tarvitsee tehdä vähemmän työ-tä!” Se tarkoitti lyhyempää jousta ja pienempiäliikkeitä.

Nopeammissa tempoissa koko käden käyttö eiole tarkoituksenmukaista, koska koko kädenedestakainen nopea liike häiritsee soittajan ta-sapainoa ja huonontaa kontaktia kieleen. Sillointarvitaan kyynärpäätä. Olkavartta ei lukita ko-konaan paikalleen, vaan se lepää painavana jarentona. Näin saadaan olkapäästä lähteväheiluriliike, joka antaa käsivarren painon levätäkielellä.

Myös kielenvaihdoissa voidaan käyttää jokokoko kättä tai tässä tapauksessa ranteen ja kyy-närvarren joustoa. Hitaissa tempoissa kielen-vaihdot tehdään koko kädellä, mutta tärkeintäPärssisen mukaan on ennakointi siirtymällämahdollisimman aikaisin lähelle seuraavaa kiel-tä. Pyöreät ja hitaat liikkeet mahdollistavat kon-taktin säilymisen koko kielenvaihdon ajan. Ran-teen ja kyynärvarren joustoa sen sijaan käyte-tään nopeammissa tempoissa, joissa vainkäväistään toisella kielellä.

Kun veto- ja työntöjousilla pitää käyttää erimäärä jousta, on bassonsoittaja usein vaikeuk-sissa. Pärssisen lääke tähän ongelmaan on hitaissa

tempoissa muuttaa jousen etäisyyttä tallasta pe-riaatteella: lyhyt ääni kauempana tallasta, pitkäääni lähempänä tallaa. Nopeissa tempoissa onvaihdettava jousen painetta. Lyhyet kaaret soi-tetaan kevyemmällä jousella kuin pitkät kaaret.

Pärssisen idea on usein saada jokin tekninen asiatoimimaan ensin niin hyvin ja automaattisestiesimerkiksi vasemmassa kädessä, että kun oikeankäden ottaa mukaan, ei vasenta tarvitse enää aja-tella. Harjoitusten teoreettisuudesta ei kuiten-kaan pääse mihinkään, ja ennen kuin päästäänetydeihin, on moni oppilas voinut jo henkisestiluovuttaa. Toinen ongelma on harjoitusten nä-ennäinen helppous, joka johtaa helposti mutki-en oikomiseen, eli harjoitukset vain soitetaanläpi sen kummemmin ajattelematta ja siirrytäänetydeihin, jotka ovat huomattavasti mielenkiin-toisempia. Kirja vaatiikin ammattiopiskelijankäsissä myös opettajalta paljon, sillä hänen täy-tyy varmistaa, ettei mutkia oiota, sillä se vesit-tää koko kirjan ajatuksen.

Vasemman käden rento käyttö

Tässä jaksossa Pärssinen käsittelee käden muo-toa, käden painopisteen kohdistamista, aseman-vaihtoja, vibratoa ja sävelpuhtautta. Keskeisiäasioita vasemman käden rennossa käytössä ovatPärssisen mukaan hyvä ryhti, rennot käsivarret,pyöreät sormet ja painopisteen kohdistaminen.Jo soittoasentoa käsittelevässä luvussa Pärssinenpuhuu holvikaaren muotoisesta vasemmasta kä-destä. Tässä luvussa vasenta kättä varten on har-joituksia, joissa tarkkaillaan vasemman kädenmuotoa. Vaikka Pärssinen peräänkuuluttaarentoutta ja voimankäytön vähyyttä, hän kui-tenkin myöntää, että bassonsoitto on fyysistätoimintaa, ja jonkin verran voimaakin tarvitaan.

Sävelpuhtaus

Puhuttaessa sävelpuhtaudesta Pärssinen lähteejälleen hyvästä soittoasennosta ja sormien oikeas-ta muodosta. Olennaista on laulaa ennakkoon,miltä seuraavan äänen on kuulostettava.Pärssinen on sitä mieltä, että käden hyvä muotoja kunnossa olevat lihakset auttavat hallitsemaansormien keskinäisiä välejä.

c14 KONTRA

Kontrabassokirjasta löytyy kaavio, jossa on ku-vattu puhtaan viritysjärjestelmän poikkeamatasavire isestä . Poikkeama on i lmoitettusentteinä ja kuvina, joista saa hyvän käsityk-sen siitä, kuinka kaukana esimerkiksi pienite r s s i on ta sav i re i s e s tä j ä r j e s t e lmäs tä .Kontrabas sok i r j a s sa on myöshavainnollistettu, miten eri sävelet tulee si-joittaa eri harmonioissa. Esimerkiksi G-duuriterssin kanssa intonoitava dis on peräti42 puolisävelaskeleen sadasosaa matalampikuin c-mollisoinnun es.

Kirjaan kuuluu urkupiste-cd, jonka kanssa voiharjoitella asteikkoja ja kolmisointuja. Se si-sältää 12 erikorkuista siniääniraitaa, joihinsoiton puhtautta voi verrata. Viritysmittarinkäyttöä Pärssinen ei suosittele asteikko-so i tos sa , s i l l ä s e tuot taa t a sav i re i s t äintonaatiota.

Pärssinen huomauttaa, että jousenkäyttö vai-kuttaa suuresti sävelpuhtauteen. Jousellaprässääminen tai hallitsematon jousen vauh-ti voivat helposti pilata sävelpuhtauden, vaik-ka vasen käsi toimisikin moitteettomasti.Pärssinen käyttää jonkin verran mykkiä har-joituksia, jotka on omaksuttu kuuluisalta sak-salaiselta viulupedagogilta Carl Fleschiltä(1873–1944). Niitä käytetään vahvistamaansormia liikuttavia lihaksia sekä koko vasentakättä.

Harjoittelu

Kirjassa on kolme perusteesiä: 1. Kuuntelesoittoasi koko ajan. Myös etydeissä soitetaan ainamusiikkia tyytymättä harjoituskvaliteettiin. 2.Kuuntele omaa kehoasi. Kun soittaminen tun-tuu hyvältä ja rennolta soittoasennon säilyessäkunnossa, voidaan soittaa pitkään ja terveenä.3. Harjoittele soittamaan oikein. Jos toistetaanhyviä suorituksia, harjoittelu on tehokasta. Josharjoiteltava kohta menee pieleen toistuvasti,opetellaan väärin soittamista. Silloin kannattaahidastaa tempoa ja soittaa lyhyempiä pätkiä ker-rallaan.

Harjoittelu-osion johdannossa Pärssinen ky-syy, onko tarkoituksena olla kymmenen vuo-

den päästä huippuammattilainen, vai onkokyseessä hyvä harrastus. Tavoitteita asetetaaneri etäisyyksille. Pitkän tähtäimen tavoitteetmääräävät kaikki muut. Se, onko kyseessä har-rastus vai ammattiin tähtääminen määrää sen,mitä taitoja tai kappaleita tulee opetella kuu-kauden kuluessa, mitä osataan ensi viikollaja mitä on harjoiteltava tänään.

Mielikuvan luominen kappaleesta on ensisi-jaisen tärkeää. Toisessa vaiheessa luodaanjous i tukset , jotka tukevat f raseerausta .Sormitukset laitetaan tämän jälkeen. Itse har-joittelu alkaa tästä. Pärssinen kehottaa jaka-maan kappaleen riittävän pieniin osiin har-joittelua varten, muttei suhtaudu penseästikappaleen läpisoittamiseen silloin tällöin ko-konaiskuvan vahvistamiseksi.

Pärssisen mukaan sävelen tavalla tai toisellaepäonnistuessa varsinainen virhe on tapahtu-nut jo aikaisemmin. Huonosti valmisteltuaseman- tai kielenvaihto, suunnittelematonjousenjako tai jousen väärä etäisyys tallastaovat tyypillisiä esimerkkejä, jolloin huolimat-tomuus yhdessä kohdassa voi aiheuttaa epä-onnistumisen myöhemmin.

Jousiharjoitukset eri jousilajeille

Pärssinen kirjoittaa, ettei ole olemassa yhtäoikeaa spiccatoa, vaan ääretön määrä erilaisiavaihtoehtoja tiiviin detachén sekä terävänsautillén ja spiccaton välillä. Pärssinen kehot-taa tutustumaan niihin kaikkiin, sillä basistintyökalupakissa sata työkalua on yhtä kevytkantaa kuin kymmenen.

Tästä alkaa Kontrabassokirjan jakso, jossa esi-tellään jousilajit melko perusteellisesti ja nii-den tueksi tarjotaan runsaasti monenlaisiaharjoituksia. Harjoitusten rungon muodosta-vat Pärssisen säveltämät etydit. Etydeitä, joi-ta Pärssisen oppilaat leikkisästi kutsuvatsinfonioiksi , on yhdeksän. Ensimmäistäkäytetään detachén harjoitteluun. Etydit eivätvälttämättä ole suuria musiikillisia elämyksiä,mutta eritäin monipuolisia, ja niitä voi harjoi-tella monella eri tavalla niin, että jokaisellasoittokerralla voi keskittyä hieman eri asiaan.

c 15KONTRA

Variaatioita Pärssisen etydeihin riittää myös,parhaisiin kolmattakymmentä. Pärssisen tyylion ensin kuvailla kyseessä oleva jousilaji. Sitäseuraa valmistava harjoitus, jossa saatetaanesimerkiksi hakea jousikäteen oikeaa liikettä.Sen jälkeen aletaan soittaa etydejä sopivillavariaatioilla. Pärssinen käy kirjassaan läpi seu-raavat jousilajit: detaché, martelé, staccatokieleltä ilmaan, koko käden spiccato, vapaaspiccato ja sautillé, legato ja laulava jousi,staccato-legato, portato, jousivibrato, ricochetja lentävä staccato sekä arpeggio. Tämä onkirjan parasta antia. Jos hallitsee nämä har-joitukset, niin ainakaan tekniikka ei ole es-teenä kontrabasson soitolle.

Pizzicatoharjoitukset ja vasemman käden har-joitukset

Pärssinen kirjoittaa, että samoin kuin jouselle,pizzicatollekin on löydettävissä useita erisoittotapoja, joilla voidaan vaikuttaa sointiin

huomattavasti. Pärssinen jakaa kirjassaanpizzicaton kahteen eri perustyyppiin: vapaa-seen ja tuet tuun pizz ica toon. Tuetussapizzicatossa käsi on tuettu joko peukalollaotelautaan tai lihaksia jännittämällä muutenenemmän tai vähemmän paikoilleen.

Yhdistelmäharjoitukset

Erilaisten jousitusten, rytmien ja kielen-vaihtojen yhdistely vaatii harjoittelua. Kuntuttu paljon harjoiteltu jousitus siirtyy esi-merkiksi kuudestoistanuotin verran eri koh-taan, tuntuu se yllättävän hankalalta, vaikkamotorinen suoritus säilyisi samana. Tällaisiaharjoituksia Pärssisen kirjasta löytyy paljonja sen jälkeen vielä variaatioita asteikkoihinja kolmisointuihin.

Juha Kleemolan tekstin tiivistiHenrica Fagerlund

Päivittäisen harjoitussekoituksen voi koota kuvassa esiteltävästä menusta. Jokaisen aihealueenminuuttimäärän alla on valikoima harjoituksia, joista valitaan yksi.

Harjoitusta voi vaihdella viikoittain tai jopa päivittäin.

c16 KONTRA

Deep Relaxing Sounds - artistin kokemuksia

Pitkäaikaisena unelmanani on ollut järjestääkonser t t e j a , jo i t a kut sun rentoutus -konser te iks i . Ideani on, et tä y le i sö saamakoilla lattialla, jolloin voi vaikka nukah-taa tai ainakin helposti päästää irti mieltäpainavista asioista ja heittäytyä musiikkiin.Kontrabasson ääniala on lisäksi sopivan ma-talalla toimiakseen myös ”äänenvärähtely-hoitona”.

Pääsin kokeilemaan siipiäni pimeänä talvi-il-tana. Olin varannut Sibelius-AkatemianAckté-salin, sillä siellä oli konsertilleni hyvätpuitteet: jumppamatot ja puulattia. Konsert-ti yllätti minut (ja ehkä yleisönkin??) monel-la tavalla. Ehkä suurin yllätys oli yleisömää-rä. Jos olisin järjestänyt bassoresitaalin, pai-kalla olisi hyvässä lykyssä ollut soittajien li-säksi pari-kolme bassokolleegaa. Nyt kuitekinsaliin saapui arviolta lähemmäksi kolmekym-mentä henkilöä. Myös Rondo-lehden toimit-taja kiinnostui aiheesta.

Sali oli hämärä, ja olin levittänyt jumppa-mattoja lattialle viuhkamuotoon basson ym-pär i l l e . Ainoa va lonlähde o l ivat p ienetkynttilälyhdyt siellä täällä. Olin valinnut esi-tettäviksi kappaleiksi soolomateriaalia. Sopi-

vaa sellaista on hankala löytää. Rentoutus-musiikki saisi olla kaunista ja mieltä ylentävää(ei liian haikeaa tai synkkää), mutta ennenkaikkea mahdollisimman matalalta soitettua.Varsinaisten kappaleiden lisäksi soitin myöspelkkiä pitkiä matalia ääniä. Tähän konsert-tiin olin valinnut seuraavat kappaleet:

Gabrieli: Ricercare ; Bach: Soolosellosarja nro2, Preludi & Sarabande ; Guettler: Variationson Greensleeves theme ja Piazzolla: Kicho

Muut paitsi viimeinen ovat sooloteoksia. Enkuitenkaan halunnut Kichoon pianoa, vaantein biisistä sovituksen jousille. Mukanasoittamassa olivat Veronica Solje (viulu),Elisa Laaksamo (viulu) sekä Filippa Salo (sello).

Rentoutuskonsertin taustaa

Jo musiikkia itsessään pidetään rentouttavananautintona. Rentoutuskonsertissa on kuiten-kin vielä toisenlainen ulottuvuus: Äänenvärähtelyn vaikutus.

Monet fysioakustiikan tutkimukset antavatnäyttöä siitä, että ääni on varteenotettavahoitomuoto erilaisissa sairauksissa ja varsin-

c 17KONTRA

kin stressiperäisissä oireissa. Tutkimukssa ontodettu, että akustinen värähtely todellakinvaikuttaa meidän fysiologisiin ja psyykkisiintoimintoihimme.

Matalien äänien ominaisuuksiin kuuluu kiin-teän ja nestemäisen aineen hyvä läpäisykyky,joten nämä matalat äänet tavoittavat myöskehon sisäosat. Useat ihmisen keholliset toi-minnot t apahtuvat hyv in mata l i l l ataajuuksilla. Näin on muun muassa aivojen,hermoston ja hengityksen kohdalla.

Kun ihmiskehon eri alueet resonoivat äänenmukana, tapahtuu mm se, että ylimääräinenlihasjännitys laukeaa, verenkierto paranee,kehon osa t l ämpenevät , kuona-a inee tkulkeutuvat nopeammin pois ja aivojen ha-pen saanti paranee. Värähtely vaikuttaa myösmie l i a l aa j a k iput i lo ja s ää te l ev i inhormoneihin ja välittäjäaineisiin.

Pääosassa rentoutuskonsertissa on kontrabas-so. Kontrabasso tuottaa matalaa ääntä ja soihyvin pitkälti samoilla taajuuksilla kuin mitäfy s ioakus t i s e s sa ho idos sa käyte tään .Fysioakustisessa musiikkiterapiassa käytetään

niin kutsuttua FA-tuolia, jossa asiakas makaaja jonka sisäänrakennetuista kaiuttimista tu-lee tietynkorkuisia ääniä. Näiden ääntentaajuudet on valittu niin, että ne resonoivatkehon eri osissa sekä lieventävät eri oireita.Taajuudet ovat hyvin samat kuin kontrabas-son ääniala (n. 30-200Hz).

Lisää tätä

Yleisö tykkäsi konsertista ja koko konseptista,ja sain paljon rohkaisua jatkaa ja kehittää ide-aa eteenpäin. Ei vain ole niin helppoa löytääsopivia puitteita ilman taustayhteisöä ja ra-haa. Tällä kertaa olin onnistunut varaamaanAckté-salin koska virallisesti vielä opiskelinakatemialla. Nyt valmistuttuani haasteenaonkin sopivan (=puulattia, ei lavaa eikä kiin-teitä tuoleja) ja myös sopivanhintaisen salinlöytäminen. Lisää siis tulossa, jossain vaihees-sa.

Teksti ja kuva:Henrica Fagerlund

* 31.3.2011 klo 19 Kässän talo, VirkkalaKAMARIKONSERTTI DUO FASSOMIKS !́ SIKS !́

Eero Toikka, fagottiPeter Grans, kontrabasso

Ohjelmassa mm. C.Ph.Telemann, P. Grans, M.-A.Charpentier

*15.5.2011 klo 15 Tampere-talon Pieni sali

Heidi Kuula, viuluVesa Vahtola, alttoviuluVirpi Välimäki, selloTuomo Kinnunen, kontrabassoKatja Kilponen, piano

F. Schubert: Pianokvintetto A-duuri op. 114 ”Forelli”

* 9.4.2011 klo 19 Sibeliustalo, Lahti

Petri Lehto, kontrabassoReijo Koskinen, klarinettiTuukka Vihtkari, fagottiTommi Hyytinen, käyrätorviJan Söderblom, viuluAnu Airas, alttoviuluSanna Palas-Lassila, selloHenrik Möller, akustinen suunnittelu

OHJELMAC. Nielsen: Serenata in VanoR. Strauss/F.Hasenöhrl: Till Eulenspiegel EinmalAnders!L. van Beethoven: Septetto Es-duuri op. 20

Laita kalenteriin!

c18 KONTRA

Hollantilainen kontrabasisti Niek de Grooton saanut käyttöönsä tiettävästi maailmanainoan meidän päiviimme asti säilyneen kont-rabasson Cremonan kulta-ajoilta. Kyseessä onHieronymus II Amatin vuonna 1680 isänsäNicolò Amatin verstaalla rakentama soitin.

Useat viulurakennuksen huippuasiantuntijatovat lukuisia tieteellisiä menetelmiä käyttäenvastikään kiistattomasti selvittäneet kontra-basson aitouden. Amatin soittimeen käyttä-män puumateriaalin ikä ja alkuperä ovatosoittautuneet samoiksi kuin Stradivariuksenja Serafinin parhaisiin viuluihinsa käyttämälläpuuaineksella.

Cremonan kultakaudella kontrabassoja raken-nettiin vain vähän, ja kokonsa tähden ne eivätyleensä olleet kovin pitkäikäisiä. Niinpä se, ettätämä kontrabasso on säilynyt edelleen erinomai-sessa kunnossa, on todella ainutlaatuista.

Amati-kontrabasson hankki hiljattain eräs kan-sainvälinen sijoittaja ja kamarimusiikin ihailija,joka suurpiirteisyydessään antoi sen elinikäiseenkäyttöön Niek de Grootille.

Niek de Groot on kansainvälisesti aktiivinen so-listi ja kamarimuusikko, ja hän työskentelee van-hempana professorina Essenin Folkwang-taide-yliopistossa Saksassa. Aikaisemmin hän on ol-lut soolokontrabasistina useissa eurooppalaisis-sa orkestereissa ja yhtyeissä, mistä mainittakoonkymmenvuotinen kausi AmsterdaminConcertgebouw-orkesterin ensimmäisenäsoolokontrabasistina.

Ensimmäiset konsertit ja radioinnit Amati-kontrabassolla Niek de Groot soittiAlankomaissa tammikuun lopulla. Tulevina kuu-kausina hän soittaa sitä lukuisissa esiintymisissäEuroopan eri kolkissa. Suomeen hän saapuuAmati-bassonsa kanssa heinäkuiselle Kuhmonkamarimusiikkifestivaalille.

Teksti ja kuvat: Niek de Groot

Harvinainen Amati-kontrabasso

c 19KONTRA

SOITT

IMIA

KAIKKIA

LTA

MAAILM

ASTA.

Jo vuo

desta

193

1.

WWW.SOITINLAINE.FI WWW.SLSX.COM

Soitin Laine Oy / TurkuMaariankatu 1020100 Turku02-2761 636katri.pajala@soitinlaine.fi

Soitin Laine Oy / HelsinkiPohjoinen Rautatiekatu 1100100 Helsinki09-4366 840mariko.karkkainen@soitinlaine.fi

Jo vuodesta 1931

...on myös jousisoitinliike

Pikkubassopaketit (1/10, 1/8 & 1/4) alk. 1800 € Unkarilainen 3/4 paketti 2250 €

Liikkeessämme aina tarjolla useita erikokoisia bassoja, myös vanhoja soittimia

Runsas ja laadukas valikoima tarvikkeita: jousia, kieliä, stakkeleita, kielenpitimiä, talloja, pinnapuita, otelautoja, viritysmekanismeja ym...

Albertinkatu 17, 00120 Helsinki

p. 09 6812 150 fax. 09 6812 1555 matti.helin@woodwin.pp.fi WWW.WOODWINDS.FI

Avoinna Talvisin: TI – PE 10.00 – 17.00 LA 10.00 – 14.00 Kesäisin: MA – PE 10.00 – 17.00 LA SULJETTU