Estratto dal DOCUMENTO VALUTAZIONE DEI RISCHI della … · 2020-02-16 · Tipolitografia Estratto...

Tipolitografia

Estratto Documento di Valutazione dei Rischi nella Tipolitografia INAIL Pagina 1 di 10

Estratto dal

DOCUMENTO VALUTAZIONE DEI RISCHI

della Tipolitografia INAIL di Milano

(ai sensi del D. Lgs. 81/2008 e s.m.i.)

Tipolitografia


ORGANIZZAZIONE DELLA SICUREZZA DELLA TIPOLITOGRAFIA

Generalità

Ragione sociale Tipolitografia INAIL

Sede Legale Via Boncompagni 41, Milano

Partita IVA 00968951004

Numero di telefono 0262581

Numero di fax 0262586843

Attività svolte Realizzazione e stampa di riviste, pubblicazioni e stampati

Funzioni in materia di prevenzione dei rischi sui luoghi di lavoro nella Tipolitografia

FUNZIONE NOMINATIVO

Datore di Lavoro Dott.ssa Palatroni Maria Grazia

Responsabile Servizio di prevenzione e protezione Ing. Principe Biagio

Medico Competente Dott.ssa Palmieri Patrizia

Addetti Servizio di prevenzione e protezione Rag. Di Cugno Raffaele

Rappresentanti dei lavoratori per la sicurezza

(RLS) Sig. Macchi Carlo Mauro

Referente per l’esecuzione del contratto

Personale di riferimento in situazioni di emergenza

FUNZIONE NOMINATIVO

Coordinatore emergenza Rag. Di Cugno Raffaele

Addetti antincendio Sig. Ciardullo Pietro; Sig. Aguzzi Alex Sig. Bancolini Giuliano; Sig. Pedroni Gianluca; Sig. Pescò Luca

Addetti evacuazione Geom. Buccolieri Giovanni; Sig. Inzaghi Stefano Sig. Macchi Mauro; Sig. Prandin Roberto; Sig. Zini Enrico

Addetti al primo soccorso Sig. Ciardullo Pietro; Sig. Tomasello Enrico Sig.ra Pellegrini Cinzia

Tipolitografia


La Tipolitografia è dotata di un Servizio di Prevenzione e Protezione organizzato con ruoli

e competenze specifiche per le quali i componenti sono stati opportunamente formati ed

aggiornati secondo scadenze periodiche.

La dipendenza funzionale è rappresentata nell’organigramma successivo.

(*) Preposti alla Sicurezza: Sig. Ciardullo Pietro, Sig. Conte Arnaldo, Sig. Inzaghi Stefano, Sig. Mussi Fabrizio

ORGANIGRAMMA DEL SPP

DIRIGENTE

PREPOSTI (*)

LAVORATORI, FORNITORI STAGISTI

MC RSPP

RLS ASPP

ADDETTI SQUADRE EMERGENZA

Tipolitografia


Principali misure di prevenzione e protezione adottate nella Tipolitografia

L’elenco successivo, di carattere indicativo e non esaustivo, riporta le misure di

prevenzione e protezioni individuali e collettive a cui tutti gli addetti devono fare

riferimento:

è vietato fumare;

è fatto obbligo di attenersi a tutte le indicazioni segnaletiche (divieti, pericoli,

obblighi, dispositivi di emergenza, evacuazione e salvataggio) contenute nei

cartelli indicatori e negli avvisi forniti con segnali visivi e/o acustici;

è vietato accedere senza precisa autorizzazione a zone diverse da quelle

interessate ai lavori;

è vietato trattenersi negli ambienti di lavoro al di fuori dell'orario stabilito con il

committente;

è vietato compiere, di propria iniziativa, manovre o operazioni che non siano di

propria competenza che possono perciò compromettere anche la sicurezza di

altre persone;

è vietato ingombrare passaggi, corridoi e uscite di sicurezza con materiali di

qualsiasi natura;

è vietato sostare con automezzi al di fuori delle aree adibite a parcheggio, fatto

salvo per il tempo strettamente necessario al carico/scarico del materiale.

è vietato conservare ed assumere cibi e bevande fuori dai luoghi previsti

(mensa);

il personale deve:

rispettare le elementari norme igieniche (lavarsi le mani alla fine del lavoro);

indossare i dispositivi di protezione individuale (DPI) forniti (scarpe

antinfortunistiche, guanti, occhiali, otoprotettori, mascherine).

Tipolitografia


DESCRIZIONE DELL’ATTIVITÀ, RISCHI SPECIFICI E MISURE DI EMERGENZA DEL COMMITTENTE

Descrizione delle attività di lavoro nella struttura

IIll ccaarriiccoo ddii llaavvoorroo ddeellllaa TTiippooggrraaffiiaa ddiippeennddee ddaallllee ccoommmmeessssee pprroovveenniieennttii ddaallllaa DDiirreezziioonnee

GGeenneerraallee,, ddaallllee DDiirreezziioonnii RReeggiioonnaallii,, ddaallllee SSeeddii..

LL’’oorraarriioo ddii llaavvoorroo èè ssuuddddiivviissoo iinn dduuee ffaassccee oorraarriiee ddaallllee oorree 77..4455 aallllee oorree 1122..0000 ee ddaallllee oorree

1122..3300 aallllee oorree 1166..1155 ccoonn iinntteerrvvaalllloo ddii ttrreennttaa mmiinnuuttii ppeerr llaa ppaauussaa pprraannzzoo..

IIll cciicclloo llaavvoorraattiivvoo ddeessccrriittttoo èè rriippoorrttaattoo nneell sseegguueennttee sscchheemmaa aa bblloocccchhii..

SCHEMA DI FLUSSO DESCRIZIONE DELLE LAVORAZIONI

Magazzino

materie prime

Il magazzino per la materia prima contiene la carta, in bobine o in risme, disposta su bancali e

movimentata con l’ausilio di carrelli elevatori elettrici con manovratore a bordo e transpallet.

Reparto fotocomposizione e

fotoincisione

Composizione del testo e delle figure, contenute nelle pubblicazioni ed incisione delle lastre da

inviare al reparto stampa

Reparto

stampa

Il reparto è dotato di macchine per la stampa (stampa ink-jet, stampa laser) su modulo continuo ed offset e con attrezzature per la stampa digitale

Reparto

legatoria

Le attività eseguite nel reparto legatoria consentono l’allestimento dei prodotti stampati (libri, monografie,

annuari, manifesti e stampati commerciali e pubblicitari, moduli continui, riproduzioni artistiche,

riviste e pubblicazioni)

Magazzino

prodotti

finiti

Il magazzino prodotto finiti contiene il materiale, pronto per la spedizione, disposto su scaffali

metallici; in tale area sono allestiti i pacchi per la spedizione ed applicato un film di materiale plastico

trasparente di protezione degli involucri

Tipolitografia


Rischi presenti nella struttura

LLaa vvaalluuttaazziioonnee ddeeii rriisscchhii ccoonnddoottttaa aallll’’iinntteerrnnoo ddeellllaa ssttrruuttttuurraa TTiippoolliittooggrraaffiiaa ee ssooggggeettttaa aa

mmooddiiffiicchhee eedd iinntteeggrraazziioonnii ppeerr eeffffeettttoo ddeellll’’iinnttrroodduuzziioonnee oo vvaarriiaazziioonnee ddii nnuuoovvee aattttrreezzzzaattuurree ee pprrooddoottttii

ppeerr llaa rreeaalliizzzzaazziioonnee ddeellllee aattttiivviittàà aazziieennddaallii hhaa ccoonnddoottttoo aallll’’iinnddiivviidduuaazziioonnee ddeeii sseegguueennttii rriisscchhii ppeerr

cciiaassccuunnoo ddeeii qquuaallii ssoonnoo ssttaattee aattttuuaattee mmiissuurree ddii pprreevveennzziioonnee ee pprrootteezziioonnee ttaallii ddaa ccoonnsseennttiirree ll’’aattttiivviittàà

llaavvoorraattiivvaa nneellllee nnoorrmmaallii ccoonnddiizziioonnii ddii llaavvoorroo sseennzzaa ddaannnnii aallllaa ssaalluuttee eedd aallllaa ssiiccuurreezzzzaa ddeeii

ddiippeennddeennttii ee ddii eevveennttuuaallii ooppeerraattoorrii ddii ddiittttee eesstteerrnnee..

X agenti chimici microclima agenti cancerogeni e mutageni X videoterminale agenti biologici X rischio incendio radiazioni laser X rischio esplosione radiazioni ionizzanti rischio stress-lavoro correlato radiazioni non ionizzanti X movimentazione carichi carichi sospesi X rischio elettrico X rumore vibrazioni

Misure di prevenzione e protezione previste

NNeell pprreesseennttee ppaarraaggrraaffoo ssoonnoo ddeessccrriittttee ppeerr cciiaassccuunnoo ddeeii rriisscchhii pprreesseennttii nneellllaa ssttrruuttttuurraa llee

mmiissuurree ddii pprreevveennzziioonnee ee pprrootteezziioonnee pprreevviissttee ccoossìì ccoommee iinnddiiccaattee nneell DDVVRR ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa..

Prodotti chimici

II pprrooddoottttii cchhiimmiiccii pprreesseennttii nneellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa ppoossssoonnoo eesssseerree ppeerriiccoolloossii ppeerr llaa ssiiccuurreezzzzaa

((iinnffiiaammmmaabbiillii)) ee ppeerr llaa ssaalluuttee ((iirrrriittaannttee,, ccoorrrroossiivvoo)) ddeeggllii aaddddeettttii;; ppeerrttaannttoo aalllloo ssccooppoo ddii rriidduurrrree aall

mmiinniimmoo iill rriisscchhiioo ddii ccoonnttaattttoo aacccciiddeennttaallee oovvvveerroo ddii iinnnneessccoo ddii iinncceennddii,, nneeii rreeppaarrttii ssoonnoo pprreesseennttii

qquuaannttiittaattiivvii rriiddoottttii ddii pprrooddoottttii nneecceessssaarrii aallllee llaavvoorraazziioonnii ggiioorrnnaalliieerree..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa llaa ppuulliizziiaa ddeeggllii aammbbiieennttii ddii llaavvoorroo oovvvveerroo llaa

mmaannuutteennzziioonnee ddii iimmppiiaannttii tteeccnnoollooggiiccii oovvvveerroo ddii mmaacccchhiinnee ee ddii aattttrreezzzzaattuurree ii llaavvoorraattoorrii ddeellllee ddiittttee

eesstteerrnnee ddeevvoonnoo oosssseerrvvaarree llee sseegguueennttii rreeggoollee::

11.. nnoonn ffuummaarree nneeii rreeppaarrttii;;

22.. nnoonn uuttiilliizzzzaarree ffiiaammmmee lliibbeerree iinn vviicciinnaannzzaa ddii ccoonntteenniittoorrii nneeii qquuaallii ppoossssoonnoo eesssseerree

pprreesseennttii ssoossttaannzzee iinnffiiaammmmaabbiillii;;

33.. ll’’eevveennttuuaallee ssppoossttaammeennttoo ddii ccoonntteenniittoorrii pprreesseennttii nneeii lluuoogghhii iinn ccuuii ddeevvoonnoo eesssseerree ssvvoollttee

llee aattttiivviittàà ooggggeettttoo ddeellll’’aappppaallttoo ddeevvee aavvvveenniirree aa ccuurraa ddeell ppeerrssoonnaallee ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa..

Tipolitografia


Rumore

II lliivveellllii ddii rruummoorroossiittàà aammbbiieennttaallee ssoonnoo mmoonniittoorraattii ppeerriiooddiiccaammeennttee eedd iinn ooccccaassiioonnee

ddeellll’’iinnttrroodduuzziioonnee ddii nnuuoovvee mmaacccchhiinnee eedd aattttrreezzzzaattuurree nneeggllii aammbbiieennttii ddii llaavvoorroo..

LL’’eennttiittàà ddeeii lliivveellllii ddii eessppoossiizziioonnee qquuoottiiddiiaannaa aall rruummoorree ppeerr ggllii aaddddeettttii ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa èè

ttaallee ppeerr ccuuii èè ppoossssiibbiillee ddiivviiddeerree ll’’iinntteerraa ppooppoollaazziioonnee ddii aaddddeettttii iinn dduuee ccaatteeggoorriiee::

nneellllaa pprriimmaa ssoonnoo ccoommpprreessii ccoolloorroo cchhee ssoonnoo eessppoossttii aa lliivveellllii ddii rruummoorree cchhee ssoonnoo aall ddii

ssoottttoo ddeell VVaalloorree iinnffeerriioorree AAzziioonnee LLEEXX,,88hh == 8800ddBB((AA)) ee PPppeeaakk == 113355ddBB((CC));;

nneellllaa sseeccoonnddaa rriiccaaddee llaa ppooppoollaazziioonnee ddii llaavvoorraattoorrii eessppoossttaa aa lliivveellllii ddii rruummoorree ccoommpprreessii

nneellll’’iinntteerrvvaalllloo ttrraa VVaalloorree SSuuppeerriioorree ddii AAzziioonnee:: LLEEXX,,88hh == 8855 ddBB((AA)) ee PPppeeaakk == 113377 ddBB((CC)) eedd

iill VVaalloorree iinnffeerriioorree ddii AAzziioonnee:: LLEEXX,,88hh == 8800 ddBB((AA)) ee PPppeeaakk== 113355 ddBB((CC))..

AAggllii ooppeerraattoorrii ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa oollttrree aa ffoorrnniirree iinnffoorrmmaazziioonnii ssuull rriisscchhiioo,, iinn ooggnnii ccaassoo,, ssoonnoo

ssttaattii ffoorrnniittii ee ssoonnoo rreessii ddiissppoonniibbiillii ttaappppii aauurriiccoollaarrii..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa ppuulliizziiaa ddeeggllii aammbbiieennttii ddii llaavvoorroo oovvvveerroo llaa



11.. uuttiilliizzzzaarree ggllii iinnsseerrttii aauurriiccoollaarrii ((ssee rriicchhiieessttii))

Rischio incendio

TTaallee ttiippoollooggiiaa ddii rriisscchhiioo èè lleeggaattoo,, oollttrree aallllaa pprreesseennzzaa ddii pprrooddoottttii cchhiimmiiccii uuttiilliizzzzaattii ppeerr llaa

ssttaammppaa,, aallllaa ggiiaacceennzzaa ddii ccaarrttaa vveerrggiinnee aavvvvoollttaa iinn ppllaassttiiccaa nneell mmaaggaazzzziinnoo aall ppiiaannoo rriiaallzzaattoo,, nneellllaa

sstteessssaa zzoonnaa ppuuòò eesssseerree tteemmppoorraanneeaammeennttee ssttooccccaattoo ddeell mmaatteerriiaallee ppllaassttiiccoo pprroovveenniieennttee

ddaallll’’aappeerrttuurraa ddeeii bbaannccaallii ssuu ccuuii èè ddiissppoossttaa llaa ccaarrttaa ddaa llaavvoorraarree..

IIll mmaaggaazzzziinnoo ssiittuuaattoo aall pprriimmoo ppiiaannoo ccoonnttiieennee ii pprrooddoottttii ffiinniittii ee tteennuuttii iinn ggiiaacceennzzaa pprriimmaa ddii

eesssseerree ssppeeddiittii.. UUnn uullttiimmoo ppuunnttoo iinn ccuuii ssoonnoo ccoonntteennuuttii ppeeddaannee lliiggnneeee ee ccaarrttaa ddeessttiinnaattaa aall mmaacceerroo èè

uubbiiccaattoo iinn ccoorrrriissppoonnddeennzzaa ddeellllaa rraammppaa ddii aacccceessssoo aallll’’aauuttoorriimmeessssaa..

NNeellll’’aauuttoorriimmeessssaa ssoonnoo ppaarrcchheeggggiiaattee llee aauuttoo ddeeii ddiippeennddeennttii ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa ppuulliizziiaa ddeeggllii aammbbiieennttii ddii llaavvoorroo oovvvveerroo llaa



11.. nnoonn ffuummaarree nneeggllii aammbbiieennttii ddii llaavvoorroo;;

22.. nnoonn uuttiilliizzzzaarree ffiiaammmmee lliibbeerree oovvvveerroo aattttrreezzzzaattuurree ccaappaaccii ddii pprroodduurrrree sscciinnttiillllee iinn

vviicciinnaannzzaa ddeeii ddeeppoossiittii ii ccaarrttaa ee ddii mmaatteerriiaallee ppllaassttiiccoo;;

33.. nnoonn iinnttrroodduurrrree ssoossttaannzzee iinnffiiaammmmaabbiillii iinn ffoorrmmaa lliiqquuiiddaa oo ggaassssoossaa sseennzzaa eesspplliicciittaa

aauuttoorriizzzzaazziioonnee ddeellllaa DDiirreezziioonnee ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa..

Tipolitografia


Rischio esplosione

QQuueessttoo rriisscchhiioo èè lleeggaattoo ccoonn llaa rriiccaarriiccaa ddeellllee bbaatttteerriiee ddii aaccccuummuullaattoorrii ccoonntteennuuttee nneeii

ttrraannssppaalllleett ee nneell ccaarrrreelllloo eelleevvaattoorree eelleettttrriiccoo..

AAlllloo ssccooppoo ddii eevviittaarree llaa ffoorrmmaazziioonnee ddii ggaass dduurraannttee llaa rriiccaarriiccaa,, ttaallee ooppeerraazziioonnee èè ssvvoollttaa

aallll’’eesstteerrnnoo ddeeii rreeppaarrttii pprroodduuttttiivvii ee ssppeecciiffiiccaammeennttee ssuuii bbaallllaattooii eesstteerrnnii aallllaa ffiinnee ddeell ttuurrnnoo ddii llaavvoorroo..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa ppuulliizziiaa ddeellllee aarreeee iinntteerreessssaattee aallllaa ooppeerraazziioonnee ddii

rriiccaarriiccaa oovvvveerroo llaa mmaannuutteennzziioonnee ddii iimmppiiaannttii tteeccnnoollooggiiccii oovvvveerroo ddii ssttrruuttttuurree eedd ooppeerree mmuurraarriiee ii

llaavvoorraattoorrii ddeellllee ddiittttee eesstteerrnnee ddeevvoonnoo oosssseerrvvaarree llee sseegguueennttii rreeggoollee::

11.. nnoonn ffuummaarree iinn pprreesseennzzaa ddeellllee aattttrreezzzzaattuurree ddii llaavvoorroo iinn ffaassee ddii ccaarriiccaa;;

22.. nnoonn uuttiilliizzzzaarree ffiiaammmmee lliibbeerree oovvvveerroo aattttrreezzzzaattuurree ccaappaaccii ddii pprroodduurrrree sscciinnttiillllee dduurraannttee llee

ooppeerraazziioonnee ddii rriiccaarriiccaa ddeellllee bbaatttteerriiee;;

33.. nnoonn ssppoossttaarree iill ttrraannssppaalllleett ee//oo iill ccaarrrreelllloo iinn ffaassee ddii rriiccaarriiccaa;;

44.. nnoonn mmaannoommeetttteerree ii ccoolllleeggaammeennttii ttrraa llee aattttrreezzzzaattuurree iinn ffaassee ddii rriiccaarriiccaa..

Movimentazione carichi

LLaa mmoovviimmeennttaazziioonnee ddeeii ccaarriicchhii aavvvviieennee aallll’’iinntteerrnnoo ddeeii rreeppaarrttii mmeeddiiaannttee ii ttrraannssppaalllleett eedd iill

ccaarrrreelllloo eelleevvaattoorree eelleettttrriiccoo..

II ttrraannssppaalllleett ssoonnoo ccoonnddoottttii aa mmaannoo ccoonn ooppeerraattoorree aa tteerrrraa mmeennttrree iill ccaarrrreelllloo eelleevvaattoorree

pprreevveeddee llaa pprreesseennzzaa ddeell ccoonndduucceennttee aa bboorrddoo;; iill ccaarrrreelllloo èè ddoottaattoo ddii sseeggnnaallaattoorree aaccuussttiiccoo ee

lluummiinnoossoo aattttiivvoo iinn ffaassee ddii mmaarrcciiaa..

LLaa vveelloocciittàà ooppeerraattiivvaa ddeeii mmeezzzzii,, ppuurr tteenneennddoo ccoonnttoo ddeellllee nneecceessssiittàà ooppeerraattiivvee ddii

pprroodduuzziioonnee,, èè bbaassssaa..

LLoo ssppoossttaammeennttoo ttrraa ii rreeppaarrttii aaii vvaarrii ppiiaannii,, iinnvveeccee,, èè ccoonnsseennttiittoo ppeerr mmeezzzzoo ddeeii dduuee

mmoonnttaaccaarriicchhii ccoollllooccaattii iinn ccoorrrriissppoonnddeennzzaa ddeeii ppiiaanneerroottttoollii eesstteerrnnii..

LLaa mmoovviimmeennttaazziioonnee ddeell mmaatteerriiaallee aallll’’iinntteerrnnoo ddeeii rreeppaarrttii aavvvviieennee tteenneennddoo ccoonnttoo ddeellllaa

sseeggnnaalleettiiccaa oorriizzzzoonnttaallee ttrraacccciiaattaa aa ppaavviimmeennttoo eedd iinn ooggnnii ccaassoo tteenneennddoo ccoonnttoo ddeellllaa ddiissppoonniibbiilliittàà ddii

ssppaazziioo cchhee ooccccoorrrree ttrraa llee vvaarriiee mmaacccchhiinnee eedd aattttrreezzzzaarree sseeccoonnddoo ii fflluussssii ee llee qquuaannttiittàà ddii pprroodduuzziioonnee..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa ppuulliizziiaa ddeellllee aarreeee iinntteerreessssaattee ddaallllaa mmoovviimmeennttaazziioonnee

ddeeii ccaarriicchhii oovvvveerroo llaa mmaannuutteennzziioonnee ddii iimmppiiaannttii tteeccnnoollooggiiccii oovvvveerroo ddii ssttrruuttttuurree eedd ooppeerree mmuurraarriiee ii

llaavvoorraattoorrii ddeellllee ddiittttee eesstteerrnnee ddeevvoonnoo oosssseerrvvaarree llee sseegguueennttii rreeggoollee::

11.. aavvvveerrttiirree ddeellllaa pprroopprriiaa pprreesseennzzaa aallll’’iinntteerrnnoo ddeeii rreeppaarrttii aanncchhee iinnddoossssaannoo aabbbbiigglliiaammeennttoo

aadd eelleevvaattaa vviissiibbiilliittàà;;

22.. ddeelliimmiittaarree llee zzoonnee ddii iinntteerrvveennttoo ccoonn bbaarrrriieerree mmoobbiillii ((nnaassttrroo bbiiccoolloorree));;

33.. nnoonn uuttiilliizzzzaarree ii mmeezzzzii ddii ttrraassppoorrttoo iinntteerrnnoo ppeerr eeffffeettttuuaarree ooppeerraazziioonnii iinn ccaarreennzzaa ddii

pprroopprriiee aattttrreezzzzaattuurree ((ttrraabbaatttteellllii,, ssccaallee,, eecccc..));;

44.. nnoonn ssppoossttaarree ee nnoonn mmaannoommeetttteerree iill ttrraannssppaalllleett ee//oo iill ccaarrrreelllloo llee aattttrreezzzzaattuurree;;

Tipolitografia


55.. vveerriiffiiccaarree cchhee llee aattttrreezzzzaattuurree iinnttrrooddoottttee aallll’’iinntteerrnnoo ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa nnoonn aarrrreecchhiinnoo

ddiissttuurrbboo dduurraannttee llaa ccoonndduuzziioonnee,, iill ccaarriiccoo,, lloo ssccaarriiccoo ee llee mmaannoovvrree ddeeii mmeezzzzii ddii

ttrraassppoorrttoo iinntteerrnnoo;;

66.. dduurraannttee llee ooppeerraazziioonnii ddii ccaarriiccoo ee ssccaarriiccoo ddeeggllii aauuttoommeezzzzii iinn ccoorrrriissppoonnddeennzzaa ddeellllaa

rriibbaallttaa ooccccoorrrree::

66..11.. pprroocceeddeerree nneellllee aarreeee eesstteerrnnee aallllaa ssttrruuttttuurraa aa ppaassssoo dd’’uuoommoo;;

66..22.. iinn ccaassoo ddii mmaannoovvrree iinn rreettrroommaarrcciiaa oo qquuaannddoo llaa mmaannoovvrraa rriissuullttii ppaarrttiiccoollaarrmmeennttee

ddiiffffiicciillee ((ssppaazzii rriiddoottttii,, ssccaarrssaa vviissiibbiilliittàà,, eecccc..)),, ffaarrssii ccooaaddiiuuvvaarree ddaa uunn ccoolllleeggaa aa

tteerrrraa;;

66..33.. aassssiiccuurraarree iill mmaatteerriiaallee iinn mmooddoo cchhee nnoonn ppoossssaa ccaaddeerree ddaallll’’aattttrreezzzzaattuurraa ddii

ttrraassppoorrttoo;;

66..44.. bbllooccccaarree iill mmeezzzzoo iinnsseerreennddoo iill ffrreennoo ddii ssttaazziioonnaammeennttoo eedd aapppplliiccaannddoo ii ccuunneeii

ddii bbllooccccaaggggiioo aallllee rruuoottee ddeell mmeezzzzoo;;

66..55.. ddaarree sseemmpprree llaa pprreecceeddeennzzaa aaii ppeeddoonnii;;

66..66.. iinn mmaannccaannzzaa ddii ssiisstteemmaa ddii sseeggnnaallaazziioonnee aaccuussttiiccaa ddii rreettrroommaarrcciiaa ((cciiccaalliinnoo)) ssuull

mmeezzzzoo,, pprreeaavvvviissaarree llaa mmaannoovvrraa uuttiilliizzzzaannddoo iill ccllaaccssoonn;;

66..77.. nnoonn ssoossttaarree oo ppaarrcchheeggggiiaarree ddaavvaannttii aa pprreessiiddii aannttiinncceennddiioo..

Rischio elettrico IIll rriisscchhiioo ddeerriivvaa ddaallll’’uuttiilliizzzzoo ddeellll’’eenneerrggiiaa eelleettttrriiccaa ppeerr ll’’aalliimmeennttaazziioonnee ddii aattttrreezzzzaattuurree ddaa

iimmppiieeggaarree ppeerr llee ooppeerraazziioonnii ddii ppuulliizziiaa oovvvveerroo ddii mmaannuutteennzziioonnee ddeellllee mmaacccchhiinnee oo ddeellllee aattttrreezzzzaattuurree

oovvvveerroo ddeellllaa mmaannuutteennzziioonnee ssuu ppaarrttii ddeellllaa ssttrruuttttuurraa ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa..

NNeell ccaassoo iinn ccuuii ddeevvee eesssseerree eeffffeettttuuaattaa ppuulliizziiaa ddeellllee aarreeee iinntteerreessssaattee oovvvveerroo llaa

mmaannuutteennzziioonnee ddii iimmppiiaannttii tteeccnnoollooggiiccii oovvvveerroo ddii ssttrruuttttuurree eedd ooppeerree mmuurraarriiee ii llaavvoorraattoorrii ddeellllee ddiittttee

eesstteerrnnee mmeeddiiaannttee ll’’iimmppiieeggoo ddii aattttrreezzzzaattuurree aalliimmeennttaattee eelleettttrriiccaammeennttee ddeevvoonnoo oosssseerrvvaarree llee sseegguueennttii

rreeggoollee::

11.. uuttiilliizzzzaarree mmaacccchhiinnee eedd aappppaarreecccchhiiaattuurree aalliimmeennttaattee eelleettttrriiccaammeennttee ddoottaattee ddii mmaarrccaattuurraa

CCEE;;

22.. ccoonnoosscceerree iill qquuaaddrroo eelleettttrriiccoo ddii rriiffeerriimmeennttoo aa ccuuii èè ccoolllleeggaattoo iill ddiissppoossiittiivvoo eelleettttrriiccoo

uuttiilliizzzzaattoo ppeerr llee pprroopprriiee aattttiivviittàà nneellll’’aammbbiittoo ddeellll’’aappppaallttoo

33.. eevviittaarree ll’’uuttiilliizzzzoo ddii ssppiinnee mmuullttiippllee ee ddii aaddaattttaattoorrii;;

44.. eevviittaarree cchhee ii ccaavvii eelleettttrriiccii aattttrraavveerrssiinnoo aammbbiieennttii ee ssppaazzii ee ppoossssoonnoo eesssseerree ccaauussaa ddii

iinncciiaammppoo ppeerr ggllii aallttrrii ooppeerraattoorrii

55.. eevviittaarree ddii uuttiilliizzzzaarree aappppaarreecccchhiiaattuurree ssoottttoo tteennssiioonnee eelleettttrriiccaa ccoonn mmaannii bbaaggnnaattee oovvvveerroo

iinn pprreesseennzzaa ddii aaccqquuaa

Tipolitografia


Misure di emergenza adottate (Piano di Emergenza)

IIll PPiiaannoo ddii EEmmeerrggeennzzaa eedd EEvvaaccuuaazziioonnee ddeellllaa TTiippoolliittooggrraaffiiaa ccoonnttiieennee llee mmiissuurree ppeerr

ffrroonntteeggggiiaarree ssiittuuaazziioonnii ddii ppeerriiccoolloo cchhee rriicchhiieeddoonnoo ll’’eevvaaccuuaazziioonnee ddeell ppeerrssoonnaallee eedd eevveennttuuaallmmeennttee ddii

vviissiittaattoorrii pprreesseennttii nneellll’’ooppiiffiicciioo;; èè vviissiioonnaabbiillee ee ppuuòò eesssseerree rriicchhiieessttoo..

LLaa ssttrruuttttuurraa èè ddoottaattaa ddii uunn DDeeffiibbrriillllaattoorree AAuuttoommaattiiccoo EEsstteerrnnoo ((DDAAEE)) eedd iill ppeerrssoonnaallee iinntteerrnnoo

èè aaddddeessttrraattoo eedd aabbiilliittaattoo aallll’’uuttiilliizzzzoo iinn ccaassoo ddii eemmeerrggeennzzaa..

AAii vvaarrii ppiiaannii ssoonnoo aaffffiissssee llee ppllaanniimmeettrriiee ddeellll’’eeddiiffiicciioo,, ii ppeerrccoorrssii dd’’eessooddoo iinn ccaassoo ddii

eemmeerrggeennzzaa ee ll’’uubbiiccaazziioonnee ddeeii pprreessiiddii aannttiinncceennddiioo..

IInn ooggnnii ccaassoo ii nnuummeerrii ddii tteelleeffoonnoo ppeerr aattttiivvaarree ggllii eennttii eesstteerrnnii ssoonnoo rriippoorrttaattii nneellllaa sseegguueennttee

ttaabbeellllaa

NUMERI TELEFONICI DI EMERGENZA

NUMERO UNICO D' EMERGENZA

Riceve e smista le telefonate a seconda delle competenze a

POLIZIA, CARABINIERI, VIGILI DEL FUOCO

PRONTO SOCCORSO SANITARIO

112

POLIZIA MUNICIPALE 020208

Estratto dal DOCUMENTO VALUTAZIONE DEI RISCHI della … · 2020-02-16 · Tipolitografia Estratto...

Documents

Transcript of Estratto dal DOCUMENTO VALUTAZIONE DEI RISCHI della … · 2020-02-16 · Tipolitografia Estratto...